Virkistäytymään Paimionjoelle kehittämishanke (1.6.2012 – 31.1.2013)

VIRTE -hanke alkoi vuonna 2014 yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Hanke sai lisärahoitusta Saaristomeren suojelurahastosta. Hanke jatkuu vuonna 2017. Hanketta koordinoi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys alueellisena kumppaninaan Paimionjoki-yhdistys.

Hankkeessa tehdään kosteikkoja, pohjapatoketjuja ja metsien putkipatoketjuja sekä kunnostetaan ojia luonnonmukaisen peruskunnostuksen menetelmillä. Hankkeen toimenpiteistä sovitaan maanomistajien kanssa ja toteutetaan niitä. 

Paimionjoen alueella Somerolla rakennettiin 3 aktiivista ferrisulfaattisaostamoa syksyllä 2012. Laitteiden toimivuuttaa seurattiin vedenlaadun näyttein. Tilallisia (5 henkeä) haastateltiin ennen kohteiden rakentamiseta, heti rakantamisen jälkeen sekä projektin päätyttyä joulukuussa 2012. Lisäksi haastateltiin 3 sellaista viljelijää, joiden alueelle ei aktiivisia laitteita rakennettu. Haastatteluista on koottu raportti.

Paimionjoen jätevesihanke toteutettiin 1.10.2011–29.2.2012 välisenä aikana.

RAVITA -lannan ja jätevesien ravinteet kiertoon - hanke toimi 16.7.2012-31.12.2013

Hankkeen lähtökohtana oli Paimionjoen alueen vesiensuojelu, jota toteutettaisiin tehostamalla ravinteiden kierrätystä maataloudessa karjanlannan ja haja-asutusalueella jätevesien osalta.

Paimionjoki tutuksi kehittämishankeen (1.2.2012 – 31.12.2013) kohderyhmiä olivat Paimionjoki-yhdistyksen jäsenkunnat Somero, Koski Tl, Marttila, Pöytyä, Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo asukkaineen.

Paimionjoki-yhdistyksen Puroja kuntoon Paimionjoella —kehittämishanke toteutettiin Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n toimialueella, Paimionjoen vesistöalueella, kunnissa Tarvasjoki (2015 lähtien Lieto), Pöytyä, Marttila, Koski TI ja Somero.

Hankeaika oli 1.1.-31.12.2014. Projektikoordinaattorina hankkeessa työskenteli Elina Tuomarila

Tavoitteet

Hankkeen lähtökohtana oli välittää tietoa valuma-alueen puro- ja ojaympäristöista alueen asukkaille ja maanomistajille ja järjestää käytännönläheisiä luentoja ja maastoretkiä.

Taustaa

Helsingin yliopisto teki sulkasääskitutkimuksia Someron järvillä vuoden 2011 ja 2012 kesällä. Sulkasääsken toukkien havaittiin olevan tehokkaita eläinplanktonin syöjiä, joka voi pahentaa järvien sinileväongelmaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin koko järviketjun Pitkäjärvestä Painioon asti (yht. 7 järveä) olevan sulkasääskien vaivaama. Sulkasääskellä on keskeinen rooli tutkimusjärvien ravintoverkoissa. Kuore on tyypillisesti tehokkain sulkasääskien syöjä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuonna 2015 Paimionjoki-yhdistykselle  rahoitusta "Paimionjoen Kosken Tl -alueen kalat ja ravut” -hankkeelle kalatalouden edistämismäärärahoista. Myönnettyä määrärahaa siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2016 koekalastuksiin ja –istutuksiin Paimionjoen voimalaitosten alapuolisilla alueilla.

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuonna 2015 Paimionjoki-yhdistykselle  rahoitusta "Paimionjoen Kosken Tl -alueen kalat ja ravut” -hankkeelle kalatalouden edistämismäärärahoista. Myönnettyä määrärahaa siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2016 koekalastuksiin ja –istutuksiin Paimionjoen voimalaitosten alapuolisilla alueilla.